torstai 19. maaliskuuta 2015

Kalastusta ravintolassa

3 viikkoa jäljellä. Tästä koulua on reilu viikko ja sitten loput lomaa. Saas nähdä kuinka haikee fiilis sitä loppua kohden kehittyy, mutta tiedän et kyllä se tulee nakertamaan hieman. Vaikkakin aikaisin (ilmeisimminkin) alkava golfkausi Suomessa on omiaan helpottamaan tuskaa. Pelihalut on isot kun viimekausi meni käytännössä ohi kesä-heinäkuun vaihteessa räjähtäneen polven ansiosta. Kaks kaveria, Olli ja Nico, tulee ens viikolla tänne lomailee ja lähetään kaikki sitten 8.4 meikäläisen viisumin umpeutuessa kohti Suomea. Tarkotuksena ottaa loppuun vielä kerran kaikki irti mitä tästä mestasta saa!


Viime lauantaina mentiin Sakin kanssa Zauo nimisee ravintolaan. Jujuna on, että saat narrata omat fisusi altaasta ja sitten kokki duunaa sen sulle instanttina :D Oli helvetin hauskaa! Itse olen toki naperkulliaisena kalastanu paljonkin kun porukat asuu järven likellä, mutta Saki varsinkin oli ihan onnessaan kun ekaa kertaa pääs ongelle. Kalan nappaamiseen ei menny kauaa, 10 minuutissa saatiin jo kaks, joka oli myös tavotteena. Luin arvosteluista, että ois muka vaikeeta saada saalista, joten ehkä suht aikainen ajankohta auttoi asiaa. (noin klo 17)
 








Saki aitona japskina tahtoo syödä lähes kaiken raakana, mutta otettiin kuitenkin vain puolet isommasta uiskentelijasta sashimina ja puolet paistettuna, ja pienempi sintti sitten kokonaan sashimina. Oli varmaa parasta kalaa mitä on tullu syötyä, niin tuoretta ei saa mistää muualta! Vaikka syöttölä ei esteettisyydellään hivellyt silmämunia, niin safka on sitä vastoin todella näyttävää ja herkullista. En näköjää mukamas ottanu kuvaa siit isommasta fisusta lautasella....

Kuva poistettu.
 



 Fisut oli noin 1000 jeniä halvempia jos onnistuit nappaa sellasen itse. Altaissa oli myös eroja, ja sellasessa mistä ois saanu vähän isompaa kalaa voi vahingossa napata pahimmillaa 15 000 jenin (reipas 100e) hintasen vonkaleen, joten pitäydyttiin suosiolla pienemmille kaloille varatuissa altaissa :D Hintaa aterialle tuli yhteensä 7000 jeniä meiltä kahdelta, mikä ei oo ollenkaan paha. Kumminkin aidosti hyvää ruokaa ja hauska kokemus. Ruokaa oli niin paljon ettei kaikkea meinannut saada syödyksi, kun tilattiin oheen muun muassa mustekalan renkaita, jotka btw muutti mun käsityksen mustekalasta ikuisesti. Ihan sikaa hyvää eikä yhtään sitkeetä! Viereisessä pöydässä vedettiin isommalla budjetilla hummeria yms. Sekin on näköjään japskien mielestä parasta raakana.








Tässä joskus aiemmin käytiin koulun speaking partnerien kanssa tsiigaamassa jotain puutarhaa. Oli oikein nätti. Taas unohti hetkeksi, että on päräyttävän ison metropolin ytimessä.







 Matkalla puutarhaan käytiin temppelissä, jonne pääsi kätevästi rullaportaita. Täällä kyllä osataan arvostaa elektronista portaiden kapuamista :D Ihan ihme paikoista löytyy eskalaattoria.





Viikonloppuna kävin myös ekaa kertaa ikinä mangacafeessa. On kyllä niin japanilainen mesta kun voi olla. Ikinä ei oo ollu suurta intressiä käydä katsastamassa näitä, koska oon aatellu että siellä vaa luetaan mangaa ja ollaan otakuja... No nyt mentiin Sakin kanssa, koska 1000 jenillä pääsee kolmeksi tunniksi viettämään aikaa, johon sisältyy biljardi, darts ja alla kuvassa näkyvät dataushuoneet. Lisäks saa vetää softdrinkkejä nomihodaina koko ajan.

Täytyy sanoo että koko atmosfääri oli tosi kotoisa ja rauhallinen. Näytti, että suuri osa tulee sinne vaan olemaan rauhassa ja osa tekemään läksyjä. Toki runkkukoppi voi olla osuva nimitys, mene ja tiedä miten niitä kukin käyttää. :D Varmasti se, että jengi asuu Tokiossa porukoiden nurkissa pitkään pienissä kämpissä ilman omaa rauhaa vaikuttaa näiden suosioon. Toki hyllyt on täynnä sitä itse mangaakin. No en tänne itse lomaillessani yksin jaksaisi tulla, mutta treffeillä aterioinnin jälkeen tämä on huomattavasti rattosampi mesta zillata kuin kahvilan jakkara.
Random kuva jostain baarista, joka tarjoili litran tuoppeja.
Huomenna pääsee (taas.... this is getting out of hands) syömään yakinikua! Moella on synttärit ja onnistuttiin Hansin kaa huijaamaa kaikki haluumaan meiä suosikki ravintolaan, Guts Souliin, joka tarjoilee LIHAA. Täällä safka on niin hiilaripitosta ja vähäproteiinista, että yakiniku on omiaan helpottamaan lihaisia himojani. Noh, mutta, seuraavan kerran raporttia sitten kun Olli ja Nico on mestoilla. 

Zau! -Z




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti